Ebolan varjo Guinean matkailun yllä

Tällä hetkellä länsiafrikkalainen Guinean tasavalta tunnetaan maailmalla ennen kaikkea ebolasta. Maa on viimeisimmän ja toistaiseksi pahimman ebolaepidemian alkukoti.

Vietin Guineassa heinä-elokuun 2015 taitteessa kahdeksan päivää, enkä nähnyt maassa ainuttakaan toista turistia ja muita valkoisiakin vain yhden käden sormilla laskettavan määrän. Ebola on tehnyt tehtävänsä, vaikka maa jo ennen epidemiaakin oli kaikkea muuta kuin tunnettu matkailumaa: maassa kävi vuonna 2013 yhteensä 56 000 kävijää, minkä vuoksi maa on maailman 25 vähiten vieraillun valtion listan sijalla 20. Afrikan mittakaavassa maa on kuudenneksi vähiten vierailtu maa. Ykkösenä olevassa Ranskassa kävi samaan aikaan 84,7 miljoonaa ihmistä.

Matkailu ei siis ole merkittävä elinkeino Guineassa, mutta ainakin pääkaupungin Conakryn hotellit ja ravintolat ovat suuresti kärsineet. Kärsimystä on lisännyt myös se, että Guinea oli jo ennen epidemiaakin yksi maailman köyhimmistä maista, ja se sijoittuu koulutusta, tulotasoa, elinajanodotetta ja elämänlaatua mittaavalla inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) sijalle 179, kun kaikkiaan maita siinä on 187. Näin ollen ebolan vaikutus yhteiskuntaan ja esimerkiksi bruttokansantuotteeseen on ollut murskaava.

Ebolasta kertova kansankielinen mainos Dalabassa.

Tällä hetkellä hyvää vauhtia ohi menossa oleva ebolaepidemia alkoi joulukuussa 2013 Meliandoun kylästä eteläisestä Guineasta, Sierra Leonen ja Liberian rajojen läheisyydestä. Kaksivuotias Emile-poika oli leikkinyt kylässä olleessa ontossa puussa, niin kuin kylän lapsilla oli tapana. Puu oli afrikanhännäkkölepakoiden asuinpaikka ja on arveltu, että poika sai ebolan lepakoiden ulosteista. Lepakoiden kun on todettu kantavan ebolavirusta ja selviävän siitä hengissä. Joskin viruksen kantaminen on ilmeisesti harvinaista. Lepakot kuuluvat myös guinealaisten ruokavalioon.

Joka tapauksessa: ensin kuoli poika, sitten pojan kolmevuotias sisko, minkä jälkeen tauti vei äidin ja lopulta myös isoäidin. Perheen nitistettyään tauti jatkoi leviämistään. Pitkään ei tunnuttu tietävän mikä tämä mystinen tauti oli, sillä Guineassa, eikä Länsi-Afrikassa ylipäänsäkään ollut aiemmin tavattu ebolaa. Guineasta tauti levisi naapurimaihin Sierra Leoneen ja Liberiaan. Ennen Guineaa, ebolaa oli tavattu vain keskisessä ja itäisessä Afrikassa trooppisten sademetsien läheisyydessä.

Mikä ebola?

Ebola on viruksen aiheuttama verenvuotokuume. Tauti tappaa yli puolet sairastuneista. Ebola leviää ihmisestä toiseen sairastuneen tai kuolleen ihmisen ruumiineritteiden, kuten syljen, veren, hien tai virtsan kautta. Suojaamaton seksikontakti ebolaa sairastavan tai siitä toipuvan kanssa on myös tartunnan lähde. Niin ikään suora kosketus elävään tai kuolleeseen villieläimeen, kuten lepakoihin ja apinoihin, voi huonolla tuurilla tartuttaa. Samoin villieläinten eli niin kutsutun bush meatin syöminen ebola-alueilla voi tartuttaa ebolan syöjään.

Ilmateitse ebola ei tartu, vaan suora kontakti on oleellinen. Myöskään esimerkiksi rahaa käsittelemällä, pilaantunutta ruokaa syömällä tai uima-altaassa polskimalla ei ebolaa voi saada.

Taudin oireita ovat kuumeen lisäksi nivel- ja lihaskivut, päänsärky, oksennus, ripuli, ruokahaluttomuus, vatsakivut, yleinen heikkous sekä sisäiset ja ulkoiset verenvuodot. Ebola itää 2-21 vuorokauden kuluessa.

Ebolaviruksen saa tuhottua pesemällä käsiä saippualla. Myös kloorikäsittely tuhoaa viruksen, eikä se juuri elä kuivilla pinnoilla saati auringonvalossa.

Käsienpesusankoviritys Conakryn katolilaisessa katedraalissa.

Miten ebola näkyy Guineassa?

Ebola ei vaikuta satunnaisen matkailijan elämään juurikaan. Ihmiset halailevat ja kättelevät toisiaan normaalisti. Ja niin kättelin minäkin. Ebola näkyy katukuvassa lähinnä siinä, että kaupungeissa ja kylissä on siellä täällä käsienpesuämpäreitä, joissa ihmisten tulisi säännöllisesti pestä kätensä saippualla. Suurissa kaupungeissa, kuten Labéssa, Conakryssa ja Kankanissa näitä ämpäreitä on välillä vieri vieressä katujen varsilla. Joka tapauksessa ämpäri on aina vähänkin merkittävän liiketilan edessä kadulla. Esimerkiksi, kun menet postiin tai ravintolaan, peset portailla aluksi kätesi! Noh, ei sitä kukaan valvo pesetkö vai et.

Dalaban kaupungissa näin suurehkon ja huomiotaherättävän pulaarinkielisen ebolakyltin. Conakryn majapaikassani majoittui joitain ebolatyöntekijöitä, mutta ei heitä kaupungin kaduilla näkynyt. Conakryn Palais du Peuple -rakennuksen julkisivuun oli vedetty valtava kangas, jossa julistettiin taistelua ebolaa vastaan. Kaupungissa bongasin myös kyltin, jossa kehotettiin olemaan syrjimästä ebolasta selvinneitä. Mitään tarkastuspisteitä, missä ihmisten kuumeita mittaillaan, ei Guinean teiden varrella eteeni tullut. Tai pääkaupungin Conakryn ulosmenotiellä sellainen ilmeisesti oli, mutta sen kautta eivät ajaneet kaikki. Eli mikäli sairastaa ebolaa, sen voi halutessaan helposti kiertää.

Malin Guinean-suurlähetystössä minulta mitattiin kuume, samoin tehtiin kahdesti maasta poistuttaessa Guinean ja Malin välisellä rajalla. Guinean puolella rajaa pestiin kädet saippualla ja mitattiin kuume. Malin puolella rajaa kuume mitattiin uudelleen, minkä lisäksi otettiin yhteystiedot ylös, kysyttiin minne on matkalla ja montako päivää aikoo viettää Malissa. Malin puoleisella raja-asemalla oli valmiina sängyillä varustettu teltta mahdollisia ebolapotilaita varten.

Muuten ebolaan ei pahemmin törmää. En esimerkiksi nähnyt ainuttakaan ebola-aiheista seinämaalausta, joista on ollut kuvia lehdistössä. Toisaalta suomalainen media varmasti seuraa enimmäkseen englanninkielistä lehdistöä, joka puolestaan on luultavasti ollut enemmän kiinnostunut englanninkielisistä Sierra Leonesta ja Liberiasta. Guinea ranskankielisenä on mielestäni ollut vähän pimennossa.

Lehdistössä on kerrottu myös siitä, kuinka jotkut guinealaiset kieltävät ebolan olemassaolon ja/tai syyttävät sen olevan länsimaiden salajuoni. Guinealaista elämänmenoa vain kahdeksan päivää seuranneena en voi sanoa tuntevani maata, enkä tiedä, mitä guinealaiset keskimäärin ajattelevat. Suurin osa tuntui tiedostavan asian ja pesi tunnollisesti käsiään. Pari kansalaista, joiden kanssa juttelin, kielsi koko ebolan olemassaolon. ”Oletko sinä nähnyt ebolaa? Niin! En ole minäkään! Ebola ei ole todellinen!”

Todettakoon vielä se, että toistaiseksi ebolalta välttyneessä Guinea-Bissaussa ebola on paljon enemmän esillä kaikkialla olevina julisteina ja käsienpesukehotuksina. Niitä on jopa autojen ikkunoissa!

Rivistö käsienpesuämpäreitä Kankanin yliopiston pihamaalla.

Tilanne elokuun ja marraskuun alussa 2015

Vieraillessani Guineassa 30.7.-7.8. välisen ajan, maassa oli muutamia ebolatapauksia. Saavuin maahan viikolla 31, jolloin Maailman terveysjärjestö (WHO) raportoi yhden uuden tapauksen. Seuraavalla viikolla, jolloin poistuin, uusia tapauksia ilmoitettiin kaksi. Tapaukset olivat pääkaupungin Conakryn alueella sekä Sierra Leonen rajan läheisyydessä Forecariahin alueella.

Nyttemmin, marraskuussa 2015, Guineassa tavataan edelleen muutamia tapauksia lähes viikoittain. Viimeisimmän, 4.11., julkaistun WHO:n raportin mukaan viikolla 44 uusia tapauksia todettiin yksi. Edelleen tapaukset tuntuvat keskittyvän Conakryn ja Forecariahin alueille.

Marraskuun alussa 2015 Länsi-Afrikan epidemia on menossa ohi. Kaikkiaan ebolaan on sairastunut 28 607 henkeä, joista kuollut on 11 314. Nämä ovat virallisia lukuja. Todellisuudessa sairastuneiden lukumäärä lienee suurempi. Suurin osa tapauksista on ollut Guinean lisäksi sen naapureissa Sierra Leonessa ja Liberiassa, mutta hajatapauksia on ollut siellä täällä, kuten Malissa ja Nigeriassa. Nykyisin ebola leviää enää ainoastaan sen alkukodissa, Guineassa. Muut maat ovat saaneet sen nitistettyä.

Guineaa ei kuitenkaan missään nimessä kannata enää pelätä. Vuosi sitten tilanne oli toinen, kun tapauksia tuli satoja viikoittain. Matkailijan riski saada tartunta on WHO:n, ECDC:n ja kotoisen THL:n mukaan hyvin pieni. Maa on taas avoinna ja lentoyhtiöt ovat avanneet yhteyksiään uudelleen tai suunnittelevat tekevänsä niin. Suomen ulkoministeriökin on poistanut jo 16. kesäkuuta oman Guineaa, Sierra Leonea ja Liberiaa koskevan matkustustiedotteensa. Aiemmin se kehotti välttämään tarpeetonta matkustamista ebolasta kärsiviin maihin, vaikka samalla totesi, ettei epidemia ”muodosta merkittävää tartuntariskiä alueella matkaileville tai oleskeleville suomalaisille”. Sen sijaan esimerkiksi Britannian ulkoministeriö kehottaa omassa tiedotteessaan edelleen välttämään tarpeettomia vierailuja maassa.

Suomalaisen median antama kuva on kovin erilainen kuin todellisuus paikan päällä.

Ebola ei tartu rahan välityksellä. Kuvassa on guinealainen 500 frangin (noin 0,06 euroa) seteli, kuten selvästi voi havaita.

Lähteet:

6.11.2015 Guinea Conakry, ebola, Guinea, Mali, turvallisuus

Vastaa Peruuta vastaus