Kun ostin lentoliput Komoreille noin kolmea viikkoa ennen lähtöä, maa ei vaatinut maasta poistumiseen negatiivista koronatestitodistusta. Lisäksi lentoreittini oli kuin unelma: Tansania ei vaatisi mitään, Qatar Airways ei tanssisi THL:n pillin mukaan ja Dohassakin saisin vaihtaa ilman testitodistuksia. Kaikki romuttui toukokuun alussa 2021, kun Tansanian uusi presidentti Samia Suluhu Hassan päätti rakentaa maansa koronastrategian kokonaan uudelleen. Yhtäkkiä maa alkoi vaatia 72 tuntia ennen maahan saapumista tehtyä negatiivista koronatestitodistusta ja kaiken kukkuraksi se tahtoi pakkotestauttaa kaikki maahan saapuvat. Vaikken olisikaan menossa sisään Tansaniaan, vaan pysyisin vain Dar es Salaamin lentoaseman kansainvälisellä puolella, ajattelin silti kaiken varalta hankkia koronapaperit Komoreilta. En oikein uskonut voivani vaihtaa Dar es Salaamissa ilmankaan, varsinkin kun kansainvälinen koneenvaihto siellä on harvinaista. Päätökseni sinetöi se, että myös Komorit ilmoitti toukokuun alussa alkavansa vaatia kaikilta maasta poistuvilta negatiivista koronatodistusta. Tällainen tuntuu olevan valitettavan yleistä Afrikassa. En ymmärrä, miksi jotain maata kiinnostaa se, viekö matkustaja koronaviruksen pois maasta! Itse olisin vain tyytyväinen, jos koronavirusta viedään ulos omasta maasta.


Komoreilla koronatestaus tapahtuu pääasiassa pääkaupungissa Moronissa sijaitsevassa malarianvastaisen hankkeen entisessä toimistossa. Minulla ei ole mitään käsitystä, missä moinen sijaitsee. Joka tapauksessa testi maksaa 30 000 frangia (n. 61 euroa). Mohélin hotellini Laka Lodge on kiitettävästi tasoittamassa matkailijoiden tietä koronatestaukseen, sillä koko paketti on järjestetty alusta loppuun saakka ilman, että tarvitsee vaivautua pääkaupunkiin. Se tulee jopa samoihin hintoihin, kun ei tarvitse matkustaa kahta päivää aiemmin takaisin Moroniin. Laka Lodgen paketissa tarvitsee vain näyttää nenää lääkärille ja asia on hoidossa. Hotelli oli nimittäin järjestänyt minulle pyynnöstäni testiajan Fombonin sairaalaan Mohélin saarella ennen lentoani Anjouanille. Olin poistumassa maasta vasta lauantaina, mutta paikallisen lääkärin mukaan voisin käydä testissä jo keskiviikkona. He sitten päiväisivät testini pari päivää myöhemmäksi. Rahalla saa! Samassa hotellissa majoittunut yhdysvaltalainen matkailija oli käynyt nenänronkinnassa jo maanantaina, vaikka oli lähdössä kotiin Yhdysvaltoihin vasta perjantaina. Tietenkin komorilainen lääkärikin näkee ulkomaalaisten turistien koronatesteissä mahdollisuuden tehdä kunnon tilin ja tarjoutuvat tulemaan vaikka 1,5 tunnin matkan päähän Laka Lodgeen testiä tekemään. Kuulemma parempi tehdä testi jo Mohélilla, eikä vasta esimerkiksi Anjouanilla (jossa ei välttämättä ole testimahdollisuutta matkailijoille). Näin raha ei ainakaan valu naapurisaaren lääkäreille.
Keskiviikkoaamuna kello 7.40 lentoasemalle minua vievä kuljettajani ajoi sisään Fombonin sairaalan portista ja pihan perältä möykkyisen polun takaa löytyi sairaalan laboratorio. Fomboninkin sairaala koostuu laajalla alueella olevista useista pienistä keltaiseksi maalatuista rakennuksista. Sairaala on varmaan siirtomaa-ajalta. Laboratorion tiskillä istui herra lääkäri ilman maskia. Hän kirjasi tietoni passista ja puki sitten maskin suunsa peitoksi. Yhdysvaltalaisen Markin koronaa oli etsitty verikokeella, joten odotin samaa. Kuitenkin tutkimustuolissa istuessani lääkäri saapui tikun kanssa ja survoi sen kivuliaasti sieraimeeni. Kuitenkin vain toiseen sieraimeen, eikä molempiin, kuten Suomessa. Suomessa (ja Somalimaassa) testinottajat ovat pukeutuneet valkoiseen suojahaalariin, suojalaseihin, visiiriin, maskiin ja ties mihin. Fombonin lääkäri otti testin lääkärintakki rennosti auki ja maski nenän alla. Komorien presidentti Azali Assoumani oli näyttänyt edellispäivänä mallia Pariisissa Emmanuel Macronin vieraana. Testitulos pakattiin pieneen keltaiseen suljettavaan sankoon, jossa selvästi ilmaistiin sen sisältävän biohasardeja asioita. Kuljettajani heitti testisangon muovipussiin ja otti mukaansa. Perillä lentoasemalla kuski luovutti testini jollekin aseman työntekijälle, jonka tehtävänä oli viedä pussi pian Moroniin lähtevään lentokoneeseen.


Kaiketi näytteeni sitten päätyi Moroniin tutkittavaksi. Lähtöpäivänä lauantaina minun tarvitsi vain ilmestyä Moronin Prinssi Said Ibrahimin kansainväliselle lentoasemalle ja Moronin lääkärin kerrottiin tuovan testitodistuksen minulle suoraan käteen. Hänen kerrottiin löytävän minut, sillä lentoasemalla ei kuulemma olisi liikaa suomalaisia matkustajia ja olisipa hänellä myös kopio passistani kaiken varalta. Niin tapahtui ja lääkäri henkilökohtaisesti saapui ojentamaan minulle negatiivisen koronatestitodistukseni, jossa näyte oli merkitty otetuksi perjantaina 21. toukokuuta kello 11.09, vaikka oikeasti testi oli otettu jo keskiviikkona 19. toukokuuta kello 7.45. Tällainen palvelu on erittäin kätevää ja käsissäni olevalla paperilla tiesin välttäväni myös Suomen päässä tehtävän pakkotestauksen.
Kaikkiaan koronatestaus tuli maksamaan 214,5 euroa, josta itse testi siis maksoi 61 euroa ja loput rahat menivät testin lennätykseen pääsaarelle, kuljetuksiin lentokentältä laboratorioon ja lopulta valmiin testitodistuksen toimittamiseen käteeni lentoasemalla. Kuljetuskustannukset on tietenkin mahdollista jakaa muiden matkalaisten kanssa, mutta minä olin siis matkassa yksinäni. Maksu hoituu Laka Lodgen kautta, eikä missään vaiheessa tarvitse maksaa lääkäreille mitään. Komorien koronatestitodistuksien ongelmana on vain se, ettei niihin kuulemma luoteta kovin laajalti, sillä maassa on ollut tapauksia, kun matkaan on yritetty väärennettyjen todistusten kanssa. Kuulin, että esimerkiksi maaliskuussa Komoreilla käyneet virolaiset eivät olleet aidosta komorilaisesta testitodistuksestaan huolimatta päässeet enää Dar es Salaamista eteenpäin Qatar Airwaysillä. Silloin Qatar Airways vielä vaati Tansaniasta lähteviltä todistusta, mutta se on nyttemmin onneksi muuttunut. Nykyisin komorilaisten testitodistusten väärennettävyyttä on pyritty vaikeuttamaan lisäämällä niihin qr-koodi.

Komorit ja koronavirus
Komorien koronavirustilanne on hyvin rauhallinen, sillä lähdettyäni maasta siellä oli todettu WHO:n mukaan kaikkiaan 3 940 tautitapausta, joista 146 on kuollut 23. huhtikuuta 2020 jälkeen. Tuolloin virus ensimmäistä kertaa saapui maahan. Uusia tapauksia ilmenee korkeintaan kourallinen päivässä. Viimeisen kuukauden (23.5.–22.6.2021) aikana tautitapauksia on todettu 38, mutta kuolemantapaukset eivät ole lisääntyneet.
Itse virus ei vaikuta elämään ainakaan turistin näkökulmasta juuri mitenkään. Ainoastaan maskipakko niin sisällä kuin ulkonakin muistuttaa viruksen olemassaolosta ja hieman laskee tunnelmia. Maskin käyttö riippuu pitkälti saaresta. Grande Comorella maskinkäyttö on rentoa ja ehkä reilu puolet ihmisistä sitä vaivautuu käyttämään. Niistä suurin osa pitää maskia nenän tai leuan alla. Rannoilla ja kauempana asutuskeskuksista maskeja ei näe. Mohélilla maskeja käytetään vieläkin rennommin eli ehkä kymmenen prosenttia ihmisistä käyttää. Omassa kylässäni Nioumachouassa maskeja ei näkynyt paria enempää. Anjouan on toinen äärilaita, sillä siellä maskeja käytetään kovin innokkaasti ja pääosin ihan jopa nenän peittona. Sanoisin, että ehkä 70 prosenttia käyttää. Mutta tämä rajoittuu tietenkin vain alueille, joissa on paljon ihmisiä eli kaupunkien keskustoihin. Maskit putoavat kasvoilta heti sivukujalle päästyä. Poliisi voi periaatteessa sakottaa maskittomuudesta, minkä vuoksi ainakin ulkomaalaisten kannattaa Moronin hotellini Villa Saifoudinen mukaan pukeutua maskeihin.

Komorilaisia (ja toki myös mahdollisia turisteja) suitsimaan on asetettu ulkonaliikkumiskieltokin, joka alkaa 21.30 ja kestää kello 5.00 asti aamulla. Alun perin ulkonaliikkumiskielto alkoi jo kello 20.00, mutta ramadanin vuoksi sitä myöhennettiin ja myöhennys jäi voimaan pyhän islamilaisen paastokuukauden päätyttyäkin. Pitäähän ihmisten sentään päästä tapaamaan toisiaan!
Muista koronantorjuntametodeista turvaväli ei ole vielä rantautunut maahan, vaan ihmiset toimivat aivan kuin ilmankin viruksia. Esimerkiksi julkinen liikenne toimii täysin normaalisti, eikä todellakaan vajaalla kapasiteetilla, vaikka ulkomaalaiset suurlähetystöt matkustustiedotteissaan näin väittävätkin. Ne samat väittävät myös maan rantojen olevan suljettuja viruksen leviämisen estämiseksi, mutta sekin on täyttä huuhaata. Julkisen liikenteen maskipakkokin on voimassa vain paperilla, eikä kukaan kavahda vaikka aivastat ilman maskia kimppataksissa (minä en aivastanut). Toisaalta, mistäpä esimerkiksi Yhdysvaltain suurlähetystö Madagaskarilla tietäisikään, mitä naapurimaassa tapahtuu. Eikä suurlähetystön väki taatusti julkisilla kulje.
Komorien kansallinen koronarokotekampanja polkaistiin käyntiin 10. huhtikuuta, jolloin itse presidentti Assoumani toimi koekaniinina näyttäen esimerkkiä kansalleen. Rokotteena Komorit käyttää ainakin kiinalaista Sinopharmia, jota Kiina ja Etelä-Afrikka ”humaaniuden, solidaarisuuden ja anteliaisuuden eleenä” maalle lahjoittivat. Ja Sinopharmia presidenttikin sai.