26.-27.6.2020
Ulkomaanmatkailusta on viimeisten kuukausien aikana kehittynyt käsittämättömän vaikea harrastus, eikä suomalaisille avoinna olleita maita ole ollut liiaksi asti. Saatikka sellaisia, jotka olisi voinut saavuttaa helposti. Ilman koronaviruspandemiaa olisin matkustanut kesälomallani ehkä Algeriaan tai edes jonnekin eksoottiseen kohteeseen Euroopan ulkopuolella. Loma Suomessa ei jaksanut inspiroida, sillä kotimaata ehtii kyllä nähdä ihan riittämiin vuoden kuluessa. Ulkomaille oli päästävä ja siihen lääkettä ensimmäisten joukossa tarjosi Kreikka. Maa kertoi toukokuun lopulla avaavansa rajat suomalaisille 15. kesäkuuta lähtien. Seuraavana päivänä tästä ilmoituksesta meillä oli lennot Ateenan kautta Kytheran saarelle kolmen viikon päähän. Edellisestä Kreikan-matkasta olisikin jo kymmenen vuotta! Suomi ei tietenkään vielä matkalle lähdettäessä Kreikan-matkailua suositellut, mutta kun katsoo Kreikan kesäkuun tartuntalukuja, ei Suomen antama suositus ole järkevä. Kreikka tietänee oman tilanteensa paremmin.
Viikon kuluttua lentojen varaamisesta Lufthansa perui paluulennon ja tarjosi vain rahojen palautusta. Lufthansa on hieman vanhanaikainen lentoyhtiö ja palvelee asiakkaita vain puhelimitse. 1,5 tunnin jonotuksen jälkeen meillä oli uudet paluulennot. Samaan Star Allianceen kuuluva Lufthansa suostui mukisematta reitittämään meidät SAS:n lennoille Ateenasta Tukholman kautta Helsinkiin. SAS ja Ruotsin lehdistö olivat näyttävästi mainostaneet uusia kesäkohteita, minkä vuoksi olimme turvallisin mielin. Ateenaan lennettäisiin jopa kaksi päivittäistä vuoroa. SAS on kuitenkin niin surkeassa taloudellisessa tilanteessa, että myy lentoja, joita sillä ei ole aikomustakaan lentää. Niinpä jälleen viikon kuluttua paluu peruttiin. Tai oikeastaan se muuttui sellaiseksi, että jatkolento Tukholmasta Helsinkiin lähtisi tuntikausia aiemmin, kuin lentomme Ateenasta Tukholmaan. SAS kehotti ottamaan yhteyttä Lufthansaan ja Lufthansa SAS:iin. SAS:n suomenkielinen asiakaspalvelu Tallinnassa reititti meidät pyynnöstämme ja täysin mukisematta Ateenasta Kööpenhaminan ja Tukholman kautta Helsinkiin. (Viimeinen vastoinkäyminen tuli Kreikassa paluumatkan lähtöselvitystä tehtäessä, kun yllättäen kahden hengen varaus olikin muuttunut yhden hengen varaukseksi. Nyt soitin SAS:n asiakaspalveluun Tanskaan, jossa Tallinnan asiakaspalvelijan karmiva moka korjattiin ja toinenkin meistä pääsisi takaisin kotiin.)
Tällä hetkellä lentomatkailu vaikuttaakin olevan hieman turhan paljon arpapeliä. Mielestäni Kreikan olisi kannattanut valjastaa Aegean Airlinesin laivastonsa lentämään eurooppalaisiin pääkaupunkeihin ja tuomaan halukkaita turisteja maahan. Kuitenkin Lufthansan menolento Frankfurtin kautta säilyi koko kolmen viikon ajan muuttumattomana ja pääsimme matkaan. Niin lento Frankfurtiin, kuin lento Ateenaankin olivat täysiä. Kyllä matkustushalukkuutta löytyy, kunhan vain joku lentäisi. Onneksi sentään Lufthansa lentää ja vieläpä edelleen tarjoilee lennoillaan ilmaisia juomia ja ruokia!
Hieman ennen laskeutumista lentoemännät jakoivat jokaiselle lomakkeen, jossa kysyttiin muun muassa matkan alkupiste, lennon numero ja missä aikoisi majoittua. Alun perin lomake olisi pitänyt esittää passintarkastuksen yhteydessä, mutta nyt olimme kuulemma onnekkaita, kun Ateenan päässä kaikki lomakkeet haluttiin yhtenä läjänä. Lisäksi kukaan ei lopulta halunnut nähdä passeja, sen kuin vain kävelimme Kreikkaan. Syynä saattoi olla se, että lento laskeutui yhden jälkeen yöllä.
Kreikassa julkisessa liikenteessä on käytettävä maskia eli vielä lentokenttäbussissa jouduimme kärvistelemään, mutta heti ulos päästyämme maskit roskiin ja normaali elämä voi alkaa. Ateenassa maskin käyttö kaduilla on yhtä yleistä kuin Suomessakin eli maskeja ei juuri näe. Se on ymmärrettävää, koska tapauksia tuli koko maassa vain kourallinen päivittäin. Majoituimme lyhyeksi yöksi Syntagma-aukion liepeille Omeros-hotelliin. Jo kello seitsemältä aamulla olimme ulkona ja kävelemässä kohti Akropolista. Meillä oli muutama tunti aikaa ennen kuin lento Kytheran saarelle lähtisi.
Ateena on suosittu turistikohde, mutta näin lauantaiaamuna kadut olivat tyhjiä. Ennen Akropolista turisteja näkyi tasan kaksi. Puhuivat englantia keskenään. Olen käynyt Akropoliilla kymmenen vuotta sitten, jolloin pääsymaksu sattui olemaan ilmainen jonkin juhlapyhän vuoksi. Nyt pääsymaksu oli 20 euroa. Kymmenen vuotta sitten Akropolis oli täynnä vierailijoita, nyt paikalla ei ollut juuri ketään. Paikkaan sai tutustua ilman väkijoukkoja ja siten myös koronavirusta. Akropoliilta laskeuduimme roomalaisen ja kreikkalaisen agoran kautta Monastirákin aukiolle. Aikamme kolusimme myös vanhanakaupunkina pidettyä Plákan kaupunginosaa ja nautimme aamupalan paikallisessa kahvilassa. Kreikassa tarjoilijoiden on pidettävä kasvomaskia ja Ateenassa se näyttääkin toteutuvan. Kytheran saarella säännön noudattaminen on hyvin kirjavaa, kuten myöhemmin havaitsimme.
Puolen päivän maissa matkustimme takaisin Ateenan lentoasemalle ja hyppäsimme Sky Expressin lennolle kohti Kytheraa.