3.2.2021

Heräilin uuteen aamuun aurinkoisessa Hargeisassa. Tänään otin jälleen aamupalaksi papusoppaa, jossa oli tällä kertaa mukana ainakin paprikaa, sipulia, porkkanaa, maissia, valkosipulia ja tomaattia. Sopan kanssa eteeni tuotiin kunnon kimpale patonkia, jolla minun oli jälleen syötävä annokseni. Tilasin juomaksi teetä ja nähtävästi somalit juovat aamuisin inkivääriteetä, sillä sellaista minulle tuotiin. Kun heti aamun alkajaisiksi syö suuren annoksen hernekeittoa, ei nälkä tule aivan heti. Olimme sopineet oppaani Guledin kanssa, että tämä tulisi kello kahdeksalta aamulla hotellilleni. Lopulta hän tuli paikalle kello 9.15, koska liikenne oli kuulemma tökkinyt. Myöhästely on normaalia tässä maassa, enkä enää jaksanut ihmetellä sitä.

Aamupalahernekeiton ja patongin jälkeen on valmis somalimaalaiseen koronatestiin.

Ensimmäiseksi menisimme testauttamaan minut koronaviruksen varalta. Somalimaa ei vaadi testitodistusta maasta poistumiseen, minkä lisäksi Addis Abebassa voisin vaihtaa konetta ilman tuota todistusta. Saksakaan ei vaatinut etukäteistestiä Somalimaasta saapuville vaihtomatkustajille ja myös Suomi päästäisi minut maahan ilman testitodistuksia. Olin kaiken lisäksi edellisiltana kysynyt Twitterissä Lufthansalta, että vaatiiko se negatiivisen todistuksen Suomeen suuntautuvalle lennolle pääsyä varten. Finnairhan näin vaatii, koska THL suosittelee. Lufthansalta vastattiin nopeasti ja vastaus oli: ”If no test is required on your destination or transit countries, then my colleagues at the airport won’t require it either.” Eli testiä ei tarvittaisi. Addis Abeban lentoasemaan, samoin kuin Saksaan ja Lufthansaan kyllä luotin, mutta en oikeastaan Hargeisan lentoaseman työntekijöiden ammattitaitoon. Nykyisin kun tuo negatiivinen testitodistus vaaditaan liki kaikkialle, ei somalimaalainen lentokenttätyöntekijä ehkä olisi niin valistunut, että minut voisi päästää lennolle ulos maasta ilman todistetta negatiivisuudesta.

Siispä olimme matkalla kohti Hargeisan koronatestauspaikkaa halki ruuhkaisen kaupungin. Hargeisassakin saa ajaa vastaantulevien kaistalla ja oikaista vaikka takapihojen poikki. Tämä muistutti kovasti päivistäni Guinean Conakryssa. Sugaal Hotelliani vastapäätä sijaitsee suuri Gargaar-sairaala, mutta siellä ei valitettavasti tehdä koronatestejä, vaan sitä varten on mentävä Hargeisa Group Hospitaliin. Se on perustettu jo vuonna 1953 ja on Somalimaan suurin julkinen sairaala. Hargeisa Group Hospital sijaitsee kaupungin keskustassa itä-länsi-suuntaisen pääkadun varrella melko laajalla alueella, sillä sairaala muodostuu kymmenistä pienistä ja vähän isommista rakennuksista. Paikka on kuin mikä tahansa afrikkalainen sairaala vailla ilman mitään isoa yhtenäistä päärakennusta. Vedin maskin naamalleni sairaalan portista sisään ajaessamme, mutta muuten maskeja ei sairaala-alueella koronatestipaikkaa lukuun ottamatta näy. Ajoimme sairaala-alueen toiselle laidalle, jossa sijaitsevassa pienessä kivitalossa toimii Hargeisan koronavirustestaus.

Ainoa bongaamani koronaviruksesta varoitteleva mainos löytyy Hargeisa Group Hospitalin ulkopuolella.
Hargeisa Group Hospitalin koronatestiklinikka toimii tässä talossa ja kuvan ihmiset jonottavat testiin.

Testiin pääsee saapumisjärjestyksessä ja ilmoittautuminen tapahtuu kirjoittamalla oma nimi listaan muiden jatkoksi (kynää ei vaihdeta saati desinfioida välillä). Listaa ja kynää pitää hyppysissään talon ovella seisova mies, jolla oli maskikin kasvoillaan. Olisin päivän koronatestattava numero 97. Kun nimi oli listassa, tuli seuraavaksi siirtyä odottelemaan omaa vuoroa. Viereiseltä luukulta huudettaisiin numero ja nimi, kun tulisi tulla maksamaan testi. Ehkä 20 prosenttia koronatestiin tulevista käytti maskia ja ehdottomasti kaikille turvaväli oli tuntematon käsite. Maassa maan tavalla! Ilmeisesti suurin osa täällä itsensä testauttavista oli lähdössä ulkomaille, sillä jonossa oli somalien lisäksi kolmen hengen ryhmä pakistanilaisia, joitain jemeniläisiä ja sitten minä ainoana länsimaiden edustajana. Ja olipa joukossa kerjäläisiäkin (vailla maskia), jotka eivät olleet testauttamassa itseään saati matkustamassa minnekään. Kunhan haistoivat testijonossa olleiden taskussa poltelleet dollarinivaskat.

Luukulla kävi kova kuhina koko ajan, kun ihmiset etuilivat parhaansa mukaan yrittäen sujauttaa passia ja seteleitä jonon ohi siitä nimilistasta huolimatta. Esimerkiksi jemeniläinen maskiton pukumies kuvitteli pääsevänsä jonon ohitse ja saikin heitettyä passinsa sisään koppiin, mutta joutui yrityksestään huolimatta odottamaan ainakin minut ja jälkeeni tulleen rouvan. Minun jälkeeni vuorossa oleva Norjan passilla matkassa ollut ystävällinen somalinainen nimittäin piti meidän pohjoismaalaisten puolia ja pääsin vuorollani tiskille asioimaan, vaikka erittäin tiukkaa se teki. Jemeniläismies ja listan häntäpäässä ollut eräs somalinainen yrittivät kyllä edelleen asioida samaan aikaan kanssani tässä ehkä 30 x 30 senttimetrin kokoisella luukulla, mutta jäivät vaille vastakaikua. Olisin kieltämättä ollut yllättynyt, jos täällä oltaisiin jonotettu turvavälein! Tällä luukulla kolme maskipäistä virkailijaa kirjaa tiedot passista ylös, ottaa puhelinnumeron ja lopulta kerää testin hinnan, joka oli helmikuun alussa 2021 huimat 45 dollaria (n. 37,8 euroa). Vielä muutamia päiviä sitten (tammikuussa) sitten hinta oli ollut vain 30 dollaria (n. 25,2 euroa), mutta miksei Somalimaakin kartuttaisi kassojaan, kun kerran näistä koronatestiarpajaisista on tullut maailmanlaajuisesti niin röyhkeä bisnes. Maksoin sadan dollarin setelillä, enkä saanut takaisin kuin 50 dollaria. Loput saisin sisällä, kertoivat.

Siispä sisään taloon ja istahdus muovituoliin (jota ei desinfioitu mitenkään potilaiden välillä). Hargeisassa koronavirusta etsitään nielusta, eikä nenästä, kuten Suomessa. Nielutesti on epämiellyttävyydessään kuitenkin mielestäni nenätikkutestiä miellyttävämpi tapa. Huolimatta Somalimaan rennohkosta suhtautumisesta testaamiseen, oli Hargeisan testinottaja pukeutunut hyvin samaan tapaan kuin kollegansa Oulun Terveystalossa. Oli maski, visiiri, hanskat ja valkoinen haalari. Nielusta ronkittu PCR-testini olisi valmis seuraavana aamuna kello yhdeksän jälkeen, mutta vielä minun tuli saada se puuttuva vitonen jostain! Odottelin ja painostin tietojen kirjaajia aikani, nyt siis samalla puolella tiskiä. Guled oli ihmetellyt viipymistäni ja tuli lopulta vaatimaan puuttuvaa viittä dollaria, jota ei haluttu antaa. Lopulta se luvattiin mobiilimaksaa Guledille ja minä annoin sen miehelle tipiksi. Koronatestauspaikalla vierähti kaikkiaan 50 minuuttia. Lähdimme sairaalalta suoraan kohti Hargeisan kamelimarkkinoita, joista lisää täällä.

Seuraavana aamuna (4. maaliskuuta) hain samasta paikasta, mutta eri luukulta, negatiivisen testitodistukseni. Se olisi erittäin helppoa väärentää, sillä ei näitä paperilappusia erikseen leimailla tai allekirjoiteta. Leima ja allekirjoitus olivat valmiina, kun väritulostin silmieni edessä suolti oman todistukseni ulos.

Jos olette matkustamassa Somalimaasta ulos, tässä pohjaa väärennöksillenne.
Koronatestiin ilmoittautuessa annoin Telesomin numeroni, johon myöhemmin tuli lisäksi vielä tekstiviesti negatiivisuudestani.

Mutta onko Somalimaassa koronavirusta?

Jos asiaa kysyi alkuvuodesta 2021 kadunmieheltä, sai poikkeuksetta kieltävän vastauksen. Se pitänee pitkälti paikkansa, sillä helmikuun 2021 alussa maan sairaaloissa ei ollut lainkaan koronaviruspotilaita, eikä tilanne ole nyt maaliskuussa 2021 juuri kummempi. Maa on toistaiseksi välttynyt viruksen toiselta aallolta, mutta naapurimaassa Somaliassa sellainen nousee parhaillaan. Kaikkiaan tässä neljän miljoonan asukkaan maassa on 27. helmikuuta 2021 mennessä tehty 30 060 testiä, joista positiivisiksi on todettu 1 581 tapausta. Parantuneita on 1 463 ja kuolleita 56. Vierailuni jälkeen maassa on todettu noin 150 uutta tapausta. Siis reilun kuukauden aikana.

Tilanne on siis erittäin rauhallinen, eikä koronaviruspandemia näy katukuvassa millään tavalla. Viiden päivän oleskelun aikana näin kahden käden sormilla laskettavan määrän maskeja ihmisten kasvoilla (pois lukien koronatestipaikka), vaikka periaatteessa maskia pitäisikin käyttää julkisilla paikoilla ja julkisessa liikenteessä. Mutta tätä ei kukaan valvo, eivätkä poliisitkaan maskeja naamoilleen viritä. Ihmiset ovat palanneet normaaliin elämään kättelyineen, halauksineen ja turvavälien puuttumisineen. Kuitenkin Somalimaa kuulemma ottaa koronaviruksen erittäin vakavasti, sillä positiivisen tuloksen saanut viedään johonkin salaiseen paikkaan 14 vuorokauden karanteeniin ja otetaanpa mukaan myös sairastuneen perhe. Kyselin oppaaltani Guledilta, voiko karanteenin välttää lahjonnalla (ollaanhan eräässä maailman korruptoituneimmassa maassa). Tämä ei olisi mahdollista, mutta jos olisin saanut positiivisen paperit, olisin täysin varmasti kokeillut dollaritukolla vapautumista. Uskon, että tarpeeksi suuri rahasumma saa kirjoittamaan negatiivisen koronatestitodistuksen.

Somalimaata on ehkä suojannut sopiva ilmasto ja sijainti lähellä päiväntasaajaa. Tai sitten hyvin nuori väestö. Joka tapauksessa pandemian alettua maaliskuussa 2020 Somalimaan hallitus toimi pitkälti samoin kuin muukin maailma: kokoontumiset ja tapahtumat kiellettiin, koulut, yliopistot ja julkiset virastot suljettiin ja lennot lopetettiin lukuun ottamatta elintärkeää Ethiopian Airlinesin yhteyttä Addis Abebaan. Hallitus yritti sulkea myös moskeijat kuukaudeksi ja kieltää jopa khatin maahantuonti Etiopiasta. Kumpikin jäi lopulta yrityksen asteelle tai ainakin erittäin lyhytikäiseksi toimeksi kovan vastustuksen vuoksi. Khatia virtasi maahan rajojen sulkemisesta huolimatta, vaikka hallitus uhkailikin mitä ankarimmalla rangaistuksella. Luulenpa, että juuri islam ja khat ovat somalimaalaisten elämän tärkeimmät kulmakivet! Nyttemmin koronaviruksesta johtuvia rajoitustoimia ei siis enää ole.

Lähteet: [1], [2] & [3]

4 Replies

  1. Hieno gmail-osoite labralla! Mutta toi tekstiviesti teki oikeasti vaikutuksen, high-tech-menoa Afrikan sarvessa!

    Lueskelin myös kuvausta Sansibarin nuhatestausmeiningistä, muistutti vähän tätä mutta oli vielä kaoottisempaa. Huh. Olin ajatellut toukokuussa lähteä sinne, mutta vaikka Tansania ei nuhatodistusta vaadi, niin lentoyhtiöt eivät päästä sieltä pois ilman sitä. En tiedä, olenko valmis siihen rumbaan, eli ehkä pitää keksiä joku muu kohde. (Sikäli fiksua hakea se myös Hargeisasta, varman päälle, ettei käy niin kuin mulle kävi Lahoressa, kun ilmoittivat check-inissä, että ilman nuhatodistusta ei ole mitään asiaa lentokoneeseen.)

    1. Hehee, juu kyllä Somalimaassa on hiottu koronatestaus ihan huippuunsa!

      Itsekin olen jonkin verran seuraillut Sansibarin testaussekoilukeskusteluja. Eikös tuolla Tansaniassa ole siis mahdotonta saada positiivinen tulos? 😀 Toivottavasti Tansania pitää päänsä jatkossakin, eikä lähde muun maailman panikointilinjalle, vaikka Suomenkin media aloittanut mustamaalauskampanjan. Siinä ainakin tällä hetkellä potentiaalinen kesälomamatkakohde itsellekin.

      Mitäs tuo Lahore, pitikö sun siis ostaa uusi paluulento?

      1. Itse asiassa yllätyksekseni Tripadvisorissa joku kertoi keissistä, missä oli jaettu kolme positiivistakin tulosta sieltä Sansibarin mökistä. Yllätyin siitä, mutta ehkä se oli joku näytelty juttu Pohjois-Korean henkeen. Mutta joo, meidän media on tosiaan aloittanut jonkun Tansanian vastaisen kampanjan. Ainakin kolme juttua on ollut nyt viime aikoina.

        Lahore meni lopulta ihan hyvin, pääsin seuraavana päivänä koneeseen. Mutta fiilis oli aivan kamala siinä odotellessa, koska se testihän olisi ihan hyvin voinut olla oireeton positiivinenkin, mistä noista tietää, epäluotettavista PCR-vatkaimista. Sitten kaksi viikkoa jossain pakistanilaisen sairaalan koronaeristeyksessäkö? Huhhuh.

        Paras kohta oli kuitenkin se, kun menin sitten sen nuhatodistuksen kanssa lentokentälle ja lipputoimistoon. Lahore-Istanbul-lentoja oli joka päivä, mutta jatkoja Helsinkiin ei. Lipputoimiston jäbä kysyi loogisesti, että ”Could you fly somewhere else?” ja minä, joka olen aina valmistautunut kaikkeen, olin jo tsekannut, että Düsseldorf ja Zürich on sellaisia kohteita, jonne pääsisi Istanbulista lyhyellä vaihtoajalla ja sieltä sitten Finskillä illaksi kotiin. Joten silmääkään räpäyttämättä vastasin tähän aika outoon kysymykseen, että yes, Düsseli kelpaa oikein hyvin, ja kun lippujäbä vielä totesi, että ”That is okay, it’s the same country” niin mikäs siinä sitten.

        En joutunut rahallisesti kärsimään tuosta kuin koronatestin, hotelliyön ja yhdensuuntaisen AY-lennon (pisteillä) eli 193 €, mikä nyt ei ole ihan kohtuutonta kuitenkaan. Olisivat silti voineet ilmoittaa etukäteen, että se testi vaaditaan!

        1. Huhhuh, kuulostaapa erittäin eksoottiselta koronakokemukselta! Nämä reissut syöpyvät todella syvälle mieleen! Viime syksynä sentään oli mahdollista lentääkin vielä suht vapaasti Euroopan kautta. Nyt vaaditaan toisinaan jopa nuhatodistus pelkkään lennon vaihtamiseen, jos saapuu tietyistä maista… Mutta tuo on kyllä aivan totta, että nyt oltava valmis aivan kaikkeen! Minultakin nuhatodistus lopulta vaadittiin Hargeisan kentällä, vaikkei sitä virallisesti vaaditakaan! 😀

          Tansanian Magufuli meni sitten kuolemaan eilen, saapa nähdä mitä tämä sansibarilainen uusi presidentti nyt aikoo. Ja saammeko ikinä tietää todellista kuolinsyytä. Suomen media toki luottaa Lontoossa asuvan oppositiopoliitikon sanaan (eikä tajua, että afrikkalainen politiikka saattaa olla vähän enemmän loanheittoa kuin meikäläinen), vaikkei tälläkään faktoja ole lyödä tiskiin. Mielenkiinnolla odotamme!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *