10.7.2015
Kaksi päivää Boa Vistalla viettäneenä totesin, että saari on nähty. Olisin ollut valmis vaihtamaan saarta jo tänään. Lento Kap Verden pääkaupunkiin Praiaan Santiagon saarelle olisi kuitenkin vasta seuraavana päivänä. Tämän vuoksi päädyin haahuilemaan samoja Sal Rein katuja uudelleen ja uudelleen
Kävin uudelleen myös Praia de Cabralilla eli Cabralin rannalla. Rantaviiva on hyvää vauhtia täyttymässä hotelleista. Kap Verde on kaikesta päätellen tosissaan panostamassa matkailuun, mikä onkin ainoita mahdollisuuksia luonnonvarattomilla, karuilla ja syrjäisillä saarilla. Toistaiseksi Boa Vista on maan tärkeimpään lomasaareen, Saliin, verrattuna kuulemma huomattavasti vähemmän turistisoitunut ja siis aidompi. Luultavasti Boa Vistastakin kuitenkin ajan saatossa kehittyy uusi Teneriffa. Menneiden vuosikymmenten kurjuus ja nälänhädät tulevat väistymään vähä vähältä.
Sal Rein tuntumassa sijaitsee saaren ehkä tunnetuin nähtävyys: ruosteinen hylky! Vuonna 1968 saaren pohjoisrannikon Boa Esperançan rannalle haaksirikkoutui pelastusyrityksistä huolimatta espanjalainen laiva nimeltä Cabo de Santa Maria. Kyseessä ei kuitenkaan nyt ole Kristoffer Kolumbuksen Santa Maria -laiva.
Etelä-Amerikkaan matkalla olleessa Cabo de Santa Mariassa oli lastina lahjoja Espanjan diktaattori Francisco Francon hallitukselta. Aikoinaan eri tahot Brasiliassa ja Argentiinassa olivat auttaneet talouskriisissä paininutta Espanjaa. Nyt Franco halusi kiittää ja lähetti matkaan muun muassa ruokaa, juomaa, lääkkeitä, vaatteita, erilaisia koneita ja tietenkin myös urheiluautoja. Eräänä syyskuisena aamuna lahjaröykkiö oli sitten kapverdeläisellä rannalla. Paikalliset tyhjensivät aluksen ja kuljettivat tavarat aaseilla ja muuleilla Sal Reihin.
Edelleenkin, siis 47 vuoden jälkeen, ruosteinen hylky makaa Boa Vistan rannalla Atlantin ja säiden armoilla. Kapverdeläinen sanomalehti kuvailee hylkyä Boa Vistan ja koko Kap Verden symboliksi. Ainakin se on innoittanut taidemaalareita ja valokuvaajia. Ja minut vierailemaan siellä! Kävinhän jo viime vuonna erästä vähemmän tunnettua hylkyä Mauritanian rannikolla ihmettelemässä. Se on muuten nyttemmin hävitetty. Lähde: [1]
Sal Rein keskusaukion laidoilla on paljon toimettomia taksikuskeja. Kesä ei ole sesonkia, joten kaikista turisteista tulee pyrkiä hyötymään. Valitettavasti turismi on nostanut taksien hinnat huimiksi, joten hinnoista saa vääntää pitkän tovin ennen kuin joku haluaa pitkin hampain lähteä matkaan. Milloin tiet ovat niin onnettomat, milloin bensa on liian kallista, milloin perheen on nälkä, milloin aurinko paistaa liian kuumasti. Kaikki varmasti pitävät paikkansa, en epäile hetkeäkään!
Hylkyä olisi voinut ajaa katsomaan edellisenä päivänä vuokraamallani mönkijälläkin, mutta ajanpuutteen takia se ei ollut mahdollista. Etäisyys Sal Reistä mahdollistaa myös kävelyn hylylle, mutta opaskirjojen, Sal Rein matkailuneuvonnan ja paikallisten mielestä se on typerä ajatus. Ranta ja reitti sinne on pahamaineista, ja on riski joutua ryöstetyksi ja mukiloiduksi. Ja kun hylylle päin sitten lähdimme taksikuskin kanssa, kulki tie halki surkeimman hökkelikylän minkä olen koskaan nähnyt! Ja Kap Verde sentään, ainakin paperilla, on kehittyneintä Afrikkaa. Varoitukset saattoivat olla paikallaan.
Hylylle ajaa Sal Reistä noin vartissa. Tie on huono, se on vain jonkinlainen ura. Maisemat ovat karunkauniit, kuten ne nyt Boa Vistalla tapaavat olla. Perillä oli muutama muukin turisti Cabo de Santa Mariaa ihmettelemässä. Hylky on ilmeisesti suosittu retkikohde. Eräänlainen pakollinen kohde saarella vieraileville.
Itse hylky on vaarallinen, eikä sitä pidä lähemmin tarkastella. Rantahiekalta on mahdollista bongata kaiken roskan seasta laivasta irronneita tai irrotettuja osia. Kaiken kukkuraksi ranta on kilpikonnien muninta-aluetta.