Kun lentoni Ouagadougoun kentältä elokuun lopulla 2015 nousi yläilmoihin, aloin suunnitella paluutani tähän maanosaan. Piti kerätä rahaa ja piti päättää minne mennä. Jo kesällä 2017 olin vähällä ostaa lennon Sierra Leoneen tai Liberiaan. Ostinkin Kazakstaniin.

Loppuvuodesta 2017 päätin, että helmikuussa 2018 lähden Afrikkaan. Tammikuussa hankin viisumin Kameruniin ja sen jälkeen, vähän kuin heräteostoksena, päätin ostaa menolennon São Tomé ja Príncipelle. Sinne olin halunnut jo varmasti kymmenen vuotta, mutta se ei ole ollut realistinen kohde hankalien ja kalliiden yhteyksiensä vuoksi. Yhteydet ovat edelleen hankalat ja kalliit, mutta yhtäkkiä minulla oli kuitenkin lentolippu tuohon Afrikan toiseksi pienimpään maahan. Päiväntasaajalle! São Tomélta lensin Gaboniin, mistä edelleen menin maitse Kamerunin puolelle. Matkani jäi aiottua paljon lyhyemmäksi, sillä päätin evakuoida itseni takaisin Eurooppaan. Ja hyvä niin, koska onnistuin hankkimaan itselleni samanaikaisesti niin influenssan kuin denguekuumeenkin.

Kirjoittelin kunkin päivän tapahtumista lähinnä itselleni muistiin. Ne antanevat kuitenkin alueelle matkaa suunnittelevalle jonkinlaisen käsityksen, millaista on pienen budjetin omatoimimatkailu keskisessä Afrikassa. Ainakaan reppureissauksesta São Tomé ja Príncipellä ei löydy netistä paljon mitään.

Alla on matkani pääpiirteissään: