21.5.2021
Anjouanilta on päivittäin kourallinen lentoja Prinssi Said Ibrahimin kansainväliselle lentoasemalle Moroniin eli takaisin pääsaari Grande Comorelle. Väliä liikennöivät ainakin AB Aviation ja Int’Air Îles, jonka siivillä olin saapunut saarelle Mohélilta pari päivää sitten. Ensinmainittu on komorilaisista lentoyhtiöistä ainoa, jonka lippuja on mahdollista ostaa myös yhtiön nettisivujen kautta. Lentoyhtiön valinta oli siis hyvin helppo, vaikkakin lyhyen kokemukseni perusteella yhtiön sivut ovat alhaalla melko useasti. Ostin paikan lennolle Y6110 Anjouanilta Moroniin ilman ruumalaukkua ja maksoin ainoastaan 42,44 euroa. Luottokorttimaksun saajana verkkopankissa näkyi hauskasti pelkkä ”Airline” ja paikaksi mainittiin Kenian Nairobi.
Varausvahvistuksessa lähtöselvityksen kerrottiin aukeavan kahta tuntia ennen lennon lähtöä, joten ennen aamukahdeksaa olin metsästänyt itselleni Mutsamudun kadulta kimppataksin. Vartissa olin lentoaseman portilla ja taas kerran komorilaiset pääsivät yllättämään: lentoaseman edustan penkeillä odotteli jo kymmenisen Moroniin-menijää! Jos komorilaiset ovat kaikkialla aina myöhässä, ei tämä sama olettamus selvästikään päde lentojen kohdalla. Sen sijaan komorilaisten liikahtaminen kohti lähtöselvitystiskiä oli jälleen erittäin hidasta, kun AB Aviationin lennolle menijöiden huikattiin pääsevän sisään lähtöterminaaliin. Kuten Mohélinkin lentoasemalla, myös täällä olin ensimmäisenä sisällä terminaalissa. Enkä edes kiirehtinyt. Terminaaliin kuljetaan desinfiointilaitteen läpi, joka suihkauttaa myrkyt päälle läpi kävellessäni. Silmiä kannattaa pitää kiinni. Sisällä terminaalissa minut ohjattiin käsidesiautomaatin ääreen, joka samalla mittasi myös kuumeen ja ilmoitti englanniksi lämpötilani olevan normaali. Käsidesi sen sijaan oli päässyt loppumaan, mistä ilmoitin laitteen hoitajalle. Joku jossain tienaa satumaisia rahasummia myymällä tällaisia laitteita kehitysmaiden lentoasemille koronavirusta torjumaan.
Anjouanin lentoaseman koronavirustoimet kariutuivat lopullisesti lähtöselvitystiskillä, jossa maskiton lähtöselvittäjä intoili minun olevan sekä lennon ensimmäinen lähtöselvitettävä että ensimmäinen tälle lennolle lipun ostanut. Todisteeksi hän näytti matkustajaluetteloa minulle leveä hymy kasvoillaan ja sitten teimme nyrkkitervehdyksen. Käsimatkatavarani oli kolmisen kiloa liian painava, mutta tähän ei puututtu. Eli aivan kuin ajattelinkin. Seuraavaksi passini tarkastettiin, vaikka lentäisinkin pelkän kotimaanlennon. Turvatarkastus oli läpihuutojuttu ja pian jo istuin lentoaseman odotushallissa katsomassa France 24 -kanavaa. Anjouanilla oltiin kokemukseni mukaan oltu suhteellisen tarkkoja maskinkäytöstä, mutta täällä lentoasemalla sitä sai käyttää tai olla käyttämättä. Maskipakosta huolimatta.
Lennon lähtöajaksi oli mainittu kello 10.00, mutta jo hyvissä ajoin ennen tuota kaikki matkustajat olivat sisällä pikkuisessa koneessa. Kone ei ollut aivan täynnä ja vip-loungesta koneeseen oli kömpinyt jopa kaksi valkoista miestä. Näyttivät eteläeurooppalaisilta. Sellaisilta näyttivät myös koneen kapteeni ja perämies, jotka eivät Int’Air Îlesin lennon tavoin olleet selvästikään paikallisia. Valkoiseen suojahaalariin pukeutunut stuertti sen sijaan oli paikallinen. Hänen tehtävänään oli esitellä turvatoimet englanniksi, ranskaksi ja shikomoriksi. AB Aviation on nykyisin melko luotettava ja sellaisen kuvan se totisesti itsestään antoi, kun lähdimme matkaan 10 minuuttia etuajassa.
Lennon oli määrä kestää puoli tuntia, mutta jo 20 minuutin kuluttua laskeuduimme Grande Comorelle. Valitsisin AB Aviationin milloin tahansa uudelleen, vaikka mitään tarjoilua ei 20 minuutin lennolla ollutkaan!
Kyllä kuulostaa taas niin afrikkalaiselta kokemukselta. Mahdanko olla väärässä, jos väitän, että se käsidesiautomaatti on ollut täysi kun se on tuonne asennettu, ja kun se sitten on tyhjentynyt, se on siitä asti ollut tyhjä? Vähän epäilen, ettei sitä ole kertaakaan täytetty…
Sao Tome sai nyt mun osaltani jäädä. TAP vaatii jotain 1300 euroa pelkästä turistiluokan lennosta Lissabonista sinne, ja kun siinä vielä on se välilaskukin, niin tuo kestäisi päälle 8 tuntia. On toinenkin, kerran viikossa lentävä Euroatlantic Airways, jolla pääsisi suoraan. Katselin jopa Terra Africa -nimisen portugalilaisen matkanjärjestäjän seuramatkoja. Mutta silti menisi hankalaksi, kun pitäisi eri lipulla osta lennot Lissaboniin ja luottaa siihen, että ne lennetään ja vielä niin, että HUS-testi on voimassa Sao Tomelle asti jne. Liikaa säätämistä.
Päädyin siis Nairobiin, ja toivon, että keskiviikkona päädyn perille asti. Kuvien perusteella se näyttää joltain aivan muulta kuin ne 11 muuta Afrikan maata, joissa olen tähän asti käynyt. Vaikuttaisi olevan ihan kunnon suurkaupunki pilvenpiirtäjineen kaikkineen. Ohjelmaakin siellä on riittävästi.
Sun kesä ei tainnut rajoittua vain Komoreihin. Saadaanko pian lukea uusia kesäreissujuttuja?
Lienet oikeassa tuon käsidesiautomaatin kohdalla, tuskin on ikinä uudelleen täytetty! 😀
São Tomé kyllä odottaa parempiakin aikoja, eivätkä massatkaan ole sitä toistaiseksi löytämässä. Harmittavan heikot yhteydet sinne kyllä on, mutta eipä tuolla väestöllä taida parantuakaan koskaan… Nairobi kuulostaa kyllä hyvältä ja varsinkin, jos pääsee päiväseltään käymään esim. safarillakin ilman monen päivän röykytysajoa johonkin korpeen.
Minä kävin Paraguayssa, mutta tässä pitäisi Komoreistakin vielä yksi tai kaksi juttua ehtiä kirjoittaa…
Mä ainakin luen mielelläni lisää Komoreistakin.
Olin viime kuussa Trebinjessä, ja katselin, että säkin olet käynyt Bosniassa, mutta et siellä päin. Jos haluat lähteä helposti kivaan paikkaan, niin voin lämpimästi suositella Trebinjeä. Suorat lennot Dubrovnikiin, kuski tulee rajan takaa hakemaan ja vie suoraan Trebinjeen, siellä kuluu monta päivää oikein mukavasti paikallista menoa ihmetellessä, jokiuimalassa kylpiessä jne. Hinnatkaan eivät polta kukkaroon reikää, kunhan pysyt poissa itse Dubrovnikista (jossa ei ollut mitään nähtävääkään, ellei sitten vanhankaupungin turistilaumat tunnu mukavan eksoottisilta näin 1,5 vuoden tauon jälkeen, oli nimittäin ihan tukossa se paikka!).
Trebinje kuulostaa ja näyttää kivalta paikalta kieltämättä. Luulin tienneeni kaupungin sijainnin, mutta se onkin näköjään ihan tuolla etelässä, eikä tuossa Mostarin lähellä.
Joo me käytiin aikoinaan Sarajevon lisäksi tuolla pohjoisen serbialueilla, koska se oli paremmin reitillä Zagrebiin, josta alkoi paluumatka Suomeen. Dubrovnik kuulostaa ihan Zagrebilta, joka oli yhdessä iltapäivässä nähty. Jotenkin tylsän kuvan antoi Kroatia itsestään. 😀